Nyt kun lehdet on jo tippuneet puista ja syksy on ankeimmillaan, on pakko muistella kuinka hetki sitten oli vielä niiiiiiin kaunista. Kuvat otettu eräänä ihanana lokakuisena päivänä.


Meirän parvekkeen ylätasanne syyskuosissa. Kesällä partsille tulee kukkasia ja Mikolle pieni uima-allas, jossa voidaan porukalla polskia. (Kesä, tule jo!)


Näkymä ylätasanteelta.


Partsin alatasanteelta tarkasteltuna pihapiiri näyttää tältä.


Pikku-Auhu matkalla iloisesti koirapuistoon. (Auhun onneksi koirapuisto on 2min kävelymatkan päässä kotoa...)


 


Oh hai.
 


Kengu & Ruu...
 

Näinä ankeina harmaina päivinä kaipaan tota syksyn värikästä ja raikasta aikaa ihan kauheasti.
Vielä enemmän kaipaan kevättä! Kohta se on onneksi täällä... (Tyhmä talvi vaan tässä välissä vähän häirittee.)
 

Hypin tänään paljain varpain lätäkössä. Eka kerta, kun teen niin marraskuussa.  (Tosin pienoinen varpaitten palelu ei tunnu missään, kun muuten on koko ajan niin lämmin olo!)