Pakko on kakaista ulos, että vaikka on syksy ja vaikken oo voittanu lotossa ja vaikka välillä väsyttää, niin oon aivan mahdottoman onnellinen! 
Just tällä hetkellä sanat ei edes riitä kuvaamaan kaikkea sitä, mitä mun pääni sisällä ja sieluni sopukoissa tapahtuu. Hetki sitten oli niin hyvä olo että ihan itketti...
 

Meidän pieni perhe <3

Toissapäivänä oli aika sateista. Saatoin luonani vierailleen Josun rautatieasemalle ja kävellessäni bussipysäkiltä takaisin kotia, mummia ja Mikoa kohti, näin aivan täydellisen sateenkaaren.
Saatan salaa olla tunteellinen, symboliikkaan vahvasti tukeutuva pöljä romantikko, sillä onnenkyynel tirahti silmästä kun tajusin sateenkaaren toisen pään johtavan mun kotini ylle.