Vautsi, tää on mahtavaa!
Koliikki-itkuista ja menetetyistä yöunista huolimatta tää on mahtavaa, upeaa ja ihanaa. Oon tosi, TOSI väsynyt ja oma aika on kortilla, mutten vaihtaisi hetkeäkään. Papu on yksinkertaisesti maailman paras pieni poika. <3

Tylsää ei tosiaan pääse tulemaan, kun Papunkaitsemisen lisäksi yhä sitkeästi roikun piirtelyhommissa kiinni, yritän urheilla ja luen yliopiston pääsykokeeseenkin. Paineita en tosiaan viitsi enää misätään toimistani ottaa, onnistun jos onnistun. Mikäli epäonnistun, niin onnistun sitten vähän myöhemmin.

Onneksi kaiken tämän lisäksi voi hehkuttaa riemumielin sitä, että se ah-niin-ihana kesä on täällä jälleen! On ihanaa käydä yöllä lenkillä, uppoutua kuuntelemaan musiikkia ja haistella kesäyön hajuja.

(Ja tosiaan, tämä blogi jäänee aikalailla valokuva-, piirustus- ja tekstiblogiksi, sarjakuvittelua löytyy osoitteesta perheenvarsi.sarjakuvablogit.com )